Tuli pari päivää oltua ns. töissä. Ei kyllä liikaa rasittunut, ei edes henkisesti. Nyt on mukava olo kun sai sen matkan tilattua ja alkumaksun maksettua. Päätettiin(taas kerran) että ensi lomalla tehdään kaikkea mitä tähän mennessä ei olla koettu. Vuokrataan taas pitkästä aikaa auto ja bonokortit ovat varmaan kovassa käytössä. Toivottavasti ilmojen haltija on suosiollinen huhtikuussa. Nautin ajelusta vuoristoteillä niissä on oma viehätyksensä. Sienireissumme oli onnistunut ja sääkin suosi, hauskaa oli, ja nauteimme. Tänään siis on sienikastiketta ja jauhelihapihvejä. Tyttärenlapset (19 ja 20 vuotta) tulevat syömään, ja vauveli myös, mutta tuskin vielä sienikastiketta. On aurinkoista ja tuulista, mutta lenkillekin on jossain vaiheessa ehdittävä, ihmettelen vaan miten eläkkeellä olo on paljon työteliäämpää kuinn silloin kun oli joka päivä duunissa. Harrastuksia on pilvin pimein, ja kaikkia tulee vain rääpittyä. Ajattelin jo että täytynee aikatauluttaa tämä elämänvaihe, mutta se on liian orjallista, eikä ne aikataulut koskaan pidä, yllätyksiä tulee, aina. Nautitaan nyt tästäkin päivästä, vai mitä? Terkkuja. Kuvassa Tiia ja Keltavalmuskat. Sekä Jatta ja Tiia.
